Onko Koronassa hyvääkin?

Raili Eronen

Herään aamulla uuteen päivään.

Ei ole kiirettä mihinkään.

Ei odota kirjakerho, ei kuntosali,

ei ole kokousta, ei palaveriä,

ei kirjoituspiiriä, ei elokuvia,

ei runojen esitystä, teatteria,

ei  päivä- jumppaa, ei opiskelua.

ei  mitään muutakaan menoa.

Voin nukkua vaikka puoli päivää.

Eihän tässä ole huolen häivää.

Tämähän on kuin jouluna:

Kaikki pysyvät kiltisti kotona.

 

Kyllä meistä vanhoista huolehditaan

apua annetaan ja tarjotaan.

Kaupunkikin soittaa ja kyselee:

Kuinkas teillä siellä arestissa menee.

No, mikäs meillä täällä on ollessa

kun nyt olemme kodeissa tallessa.

 

Ei oikein tiedä, onko arki vai pyhä,

kun päivät menevät sekaisin yhä

olisi mukava tavalliseen arkeen palata,

jotta vois tuttujakin tavata.

 

 …I wish that someday I could sit on the railing of the bridge that’s near the junction of S Main St and Waughtown St. The place looked like from the movie ”Apocalypse Now.” The way how the vegetation had taken over the man-made structures, it made me think about Earth without human beings. Today, I understand that the vision I once had could soon be the reality. Before that happens, I continue to pet my fluffy robot seal: it’s an artificial pet the Japanese invented a few years back to cheer up the men and the women inside the nursing homes and hospitals. My ”insanely Jewish mother” sent it to me a month ago, so I would not snap because of the lack of physical closeness.

lue koko tarina:

The New Normal_Paula_Puolakka

Paha Korona

Raili Eronen

Voi Korona, minkä minulle teit,

jäljellä olevasta elämästä vuoden veit.

Kai enemmänkin, eihän syksystä vielä voi tietää

pitääkö sinua vielä silloinkin sietää.

 

On tuota ikää jo paljon kertynyt

sota-ajan aikaan kun on syntynyt.

Silloin Suomessa tiedettiin

ketä vihollista vastaan taisteltiin.

 

Nyt tuo ihan näkymätön olio,

pahempi on kuin sota tai polio,

pistää koko maailman polvilleen.

Kauan kestää päästä taas tolpilleen.

 

Arestissa olen, en tuttuja tapaa,

kaikki harrastukset hiljaa makaa.

Kukaan ei uskalla kylään tulla.

Jospa se koronakin onkin mulla!

 

Ei avoinna ole museot, ei kirjastot,

telkkarikin näyttää vain vanhat ohjelmat.

Kauppaankaan ei saisi mennä

ettei ne virukset päällesi  lennä.

 

Kerran aamulla menen kauppaan kuin salaa.

Hyllyt on tyhjät, on eilistä leipää ja ei tuoretta kalaa.

Eri kastiin siinä mummo itsensä tietää.

Pitääkö tätä ikäerottelua vielä pitkään sietää?

What do you want to do ?

New mail

What do you want to do ?

New mail

What do you want to do ?

New mail

What do you want to do ?

New mail

What do you want to do ?

New mail

What do you want to do ?

New mail

What do you want to do ?

New mail